Siivousrobotit säästävät laitoshuoltajien jalkoja ja hartioita ja vapauttavat heidät tärkeämpään työhön. Robotteja ei ole syytä arastella, sillä ne ovat tulleet jäädäkseen.
Reiska ja Raimo ovat tiimin jäseniä, melkein työkavereita. Näin toteaa palveluohjaaja Anne Ojala esitellessään Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kahta uutteraa siivousrobottia.
– Raimo on tiimin hiljaisimpia. Vain esteen havaittuaan ja peruuttaessaan hän piippaa.
Luitte aivan oikein. Ojala käyttää hän-sanaa puhuessaan roboteista.
Juuri nyt Raimo puhdistaa Tyksin Majakkasairaalan viidennen kerroksen käytävää. Se liikkuu itsenäisesti, irrottaa lian lattiapinnasta ja kerää suodattimiin vierailijoiden kengissä kulkeutuneen irtoroskan.
– Samalla robotti vapauttaa laitoshuoltajan tekemään jotain tärkeämpää, esimerkiksi puhdistamaan hissin nappuloita. Ne ovat sairaalan suurin bakteeripesä, tietää Ojala.
Raimo puurtaa öisinkin
Isompi robotti, Reiskaksi nimetty, ahkeroi useimmiten Tyksin T-sairaalassa mutta puhdistaa muutaman kerran viikossa myös Majakkasairaalan valopihan, aulatilat ja huoltokäytävän lattiat.
Anne Ojala puhuu loputtoman ahkerista työmyyristä melkein yhtä suurella lämmöllä kuin sairaalan laitoshuoltajista. Raimo aloitti Majakassa vuoden alussa, kun sairaala avattiin. Reiska on ollut Tyksin käytössä hiukan pidempään.
Raimolla on oma työvuorolista, jonka mukaan se työskentelee joka päivä jossain Majakkasairaalan kerroksessa. Sen työpanos on huomioitu myös laitoshuollon mitoituksessa.
Toisinaan Raimo puurtaa öisinkin, jos esimerkiksi synnytysosastolla on rauhallista ja vuorossa oleva laitoshuoltaja ehtii katsoa robotin perään.
Siivousrobotit keventävät työtä
Majakka on kahdeksankerroksinen naisten- ja lastensairaala. Siinä on 21 000 toiminnallista hyötyneliötä, joiden puhtaanapito vaatii 80 laitoshuoltajan ja robottien työpanoksen.
Uuden sairaalan käyttöönotto oli hyvä sauma uudistaa laitoshuollon toimintatapoja. Niinpä Majakassa on kerroskohtaiset laitoshuoltajat, jotka tuntevat tilat ja laitteet perin pohjin.
Sairaalasta löytyy synnytyshuoneita, keskola, vastasyntyneiden teho-osasto, poliklinikoita, vuodeosastoja, leikkaussaleja, päivystystiloja, hissiauloja sekä toimistohuoneita. Siivouksen lisäksi laitoshuoltajat osallistuvat vuodeosastojen ruoka- ja vuodehuoltoon.
– Työn monipuolisuus tukee jaksamista ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä.Laitoshuollon työnjohtaja Krista Laivonen
– Monipuolisuus tukee jaksamista ja ehkäisee laitoshuoltajille tyypillisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntyä, kertoo laitoshuollon työnjohtaja Krista Laivonen.
Myös Reiskan ja Raimon hyödyntäminen keventää laitoshuoltajien työtä ja pidentää työuria.
– Puhdistettavana saattaa olla 300 neliötä lattiapintaa. Jos sen tekee robotti, on se pois laitoshuoltajan harteilta, summaa Anne Ojala.
Laivonen vahvistaa, että kerroskohtaisuus, uudet työmenetelmät ja panostukset työhyvinvointiin ovat vähentäneet laitoshuoltajien sairauspoissaoloja.
JHL:läinen laitoshuoltaja Terhi Nieminen kehuu, että robottien käyttöönoton myötä päivittäisten askelten määrä on puolittunut.
– Jalat voivat nyt paremmin, hän sanoo.
”Osaaminen etenee kuin lumipallo”
Palveluohjaaja Anne Ojala on Tyksin laitoshuollon robotisaation veturi. Hän on osallistunut robottien hankintaan ja opastaa niiden käytössä.
– Ainakin yksi jokaisen kerroksen laitoshuoltajista on saanut perusteellisen perehdytyksen robottien käyttöön. Hän opastaa muita, ja osaaminen etenee lumipallon tavoin.
Nuoremmille robottien kanssa työskentely on usein luontevampaa kuin ikääntyneille. Poikkeuksiakin on: 58-vuotias Nieminen kertoo bondanneensa välittömästi Raimon kanssa.
Enemmistö laitoshuoltajista on maahanmuuttajataustaisia. Työkieli on suomi.
Majakkasairaalan laitoshuoltajista kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajataustaisia. Puhuttuja kieliä on 26, joukossa muun muassa bisaya, tagalog, wolof, bivol ja mandinka. Yhteisenä työkielenä on suomi.
– Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilta opettelu vaatii enemmän aikaa, sillä myös robotin kieli on suomi. Toisaalta kyse on asenteesta, ja se pätee niin kantasuomalaisiin kuin maahanmuuttajataustaisiin, sanoo Ojala.
Brasilialaissyntyisellä Edmilson Dos Santos Ferreiralla on aiempaa kokemusta koti-, hotelli- ja uimahallisiivouksesta mutta sairaalamiljöössä hän viihtyy erityisen hyvin.
– Tykkään Reiskasta. Robotin käyttöönotto oli helppoa, seurasin vain ohjeita, hän sanoo.
Tottuneesti JHL:läinen Dos Santos Ferreira ohjaa ison robotin rahtikäytävän kapeasta ovesta sairaalan valopihalle, jossa se aloittaa lattiapintojen kuurauksen.
Katso videolta, kuinka Raimo ahkeroi Majakkasairaalassa:
Työn jälki aina priimaa
Robotin työn laatu on aina sama ja keskimäärin parempi kuin ihmisen.
– Ihmisten mopatessa laatu vaihtelee, koska käytössä on eri moppaustekniikoita. Myös moppikosteus saattaa vaihdella, ja se vaikuttaa lopputulokseen, selittää Anne Ojala.
Kehittyneimmät ja kalleimmat siivousrobotit pystyvät nykyään kulkemaan automaattiovista ja käyttämään hissejä itsenäisesti. Tyksissä laitoshuoltajan on kuitenkin vietävä Raimo hissillä haluttuun kerrokseen ja sen navigointipisteeseen.
Robotti skannaa alueen ja varmistaa, että tila vastaa siihen ohjelmoitua kerroskarttaa. Vasta sitten se aloittaa lattioiden pesun.
Kumpaakin robottia voidaan ohjata myös manuaalisesti. Sen ansiosta niitä voidaan käyttää, vaikka sairaalaan kohdistuisi palvelunestohyökkäys.
Kun akut tyhjenevät, laitoshuoltaja kytkee robotin matkalaturiin, minkä jälkeen uurastus voi jatkua.
Robotit eivät törmäile, vaan esteen kohdatessaan ne pysähtyvät noin puolen metrin päähän siitä. Jos este ei poistu, robotit ohittavat sen ja palaavat vielä toistamiseen tutkimaan paikan. Jos este on edelleen samalla paikalla, ne hylkäävät alueen ja jatkavat työtä toisaalla.
Ekologisuus ennen kaikkea
Mitä pidempiä päiviä Raimo ja Reiska puurtavat, sitä enemmän laitoshuollon resursseja vapautuu tähdellisempään työhön kuten kosketuspintojen puhdistamiseen.
– Robottien käytön on oltava automaatio. Se vähentää peruspesujen tarvetta ja säästää siksi selvää rahaa, sanoo Ojala.
Ilman laitoshuoltajia robotit eivät kuitenkaan pysyisi pitkään toimintakuntoisina, sillä niiden suodattimien pesu ja vesisäiliön täyttö on tehtävä käsin siivouskeskuksessa.
Suodattimia on viisi, ja niiden ansiosta veden kulutus on voitu minimoida.
– Se on ekologista. Laadun takaamiseksi vesi on vaihdettava ja suodattimet pestävä pari kolme kertaa päivässä, kertoo Ojala.
Uusinta uutta robottirintamalla
Bakteerien ja virusten torjuntaan kehitetyt UV-C-desinfiointirobotit ovat uusinta uutta robottirintamalla. Runsas vuosi sitten Tyks sai Suomen ensimmäisen UV-valoa käyttävän desinfiointirobotin. Samanlainen löytyy myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvasta Jorvista sekä Vaasan keskussairaalasta.
Espoon Jorvin sairaalan robotti desinfioi potilashuoneiden ja leikkaussalien tilat, kosketuspinnat, johdot ja muut välineet ilman kemikaaleja. Se on nopeampi ja tehokkaampi kuin aiemmin käytössä ollut Nocospray-laite, joka sumuttaa tilaan desinfiointiainetta.
– UV-valolla isonkin tehohoitohuoneen desinfiointi sujuu vartissa.Palveluesihenkilö Merja-Tiina Uitto
– UV-valolla isonkin tehohoitohuoneen desinfiointi sujuu vartissa, Nocospraylla siihen menee noin puoli tuntia, kertoo palveluesihenkilö Merja-Tiina Uitto HUS Asviasta.
UV-C-käsittelyn jälkeen huone on välittömästi käyttövalmis.
Robottiin voidaan ajaa desinfioitavan huoneen kartta, jolloin se osaa toimia itsenäisesti. Toinen vaihtoehto on ohjata robottia manuaalisesti tabletilla. Ohjaaminen tapahtuu lasin takaa, sillä UV-valo ei saa kohdistua suoraan iholle tai silmiin.
Desinfiointirobotti ei korvaa laitoshuoltajien perustyötä. Potilashuoneet, leikkaussalit ja muut hoitotilat on aina ensin puhdistettava huolellisesti. Robotti on vain apulainen, joka viimeistelee tilat desinfioimalla.